Fiilis on kokoaika parantunut vaikka henkisesti ja fyysisesti oli rankka veto. Pääsi itsensäkin yllättämään usealla tavalla, ei pelkästään tän kisan fyysisellä rankkuudella. Palautuminen kesti useamman viikon, huomasi varsinkin että kehossa kesti palautua. 

Ajohan ei ollut vaan se yksi 24h kisa vaan siinä oli paljon muutakin. Ylivoimaisesti haastavin viikko elämästäni tähän mennessä. Kisan jälkeen vähän ajattelin että onko tässä mitään järkeä, ja että ei enään takaisin. Ylipäätänsä koko hommaan laajuus yllätti mut varsinkin se miten paljon kaikki tärinät ja voimat tuntuu kehossa ihan eritavalla tälläisessä kisassa.

Loppujenlopuksi on kyllä hyvä fiilis!

Ajoin itse noin 9 tuntia, vähän hankalan sään takia aloitettiin tupla-stintillä ja keskellä yötä toinen tupla-stintti, tossa stinttien välissä laitettiin bensaa tankkiin ja sanottiin että käy yks stintti vetää vielä.

Kilometrejä ton yhdeksän tunnin aikana tuli sen verran itsellä että menee reilusti päälle senkin jos ajaisi Helsingistä Leville.

Oli yllättävää miten rutiniilla se alkoi sujumaan, yllättävän hyvin ja tiimikin oli yllättynyt tästä. Huomasin sen että aloin käyttämään muita aisteja enemmän, ei pelkästään näköä kuten päiväajossa.

Ekat kierrokset tuntui silti siltä että ollaan ihan väärässä paikassa, ja että ei tämmösis olosuhteissa pitäis kolmeasataa painaa suoralla mutta kyllä se siitä kääntyi vaan että alkoikin hymyilettämään ja tuli tosi hieno fiilis olla ajamassa sitä kisaa.

Aluks mä jännitin sitä, onneks me ajettiin testit samalla radalla kolme viikkoa ennen kisaa. Testeihin mennessä jännitti kovasti, ja mietin itse omaa vauhtia ja sen riittävyttä kun ei kansainvälisiä kisoja ollut tänä kesänä.

Sen verran tiesi Suomen ajoista että vauhti riittää, mutta silti oli vähän pientä itsekriittisyyttä siinä että miten käy. Testien jälkeen huomasin että oonkin tiimin nopein niin sit paine katosi aika nopeaa ajamisesta. Se helpotti heti kun näki että vauhti on kohillaan, niin sitten pystyi alkaa keskittymään muuhun.

Sekin yllätti miten nopeasti sopeuduin uuteen pyörään. Samanlaisella Suzukilla on ajettu ja kaverin pyöriä on kokeiltu mutta ei sen enempää, äkkiä se pyörä käteen istui kuitenkin. Oon luontaisesti ollut sellainen että oon aina saanut homman jujusta kiinni. Siitä se sit lähti hienosti rullaamaan. Testissä saatiin paljon kierroksia ja ei ollu teknisiä murheita niin se tietysti auttoi.

Mistään ei ole mitään sovittu, mutta todennäköisesti endurance-maailmaan olisi paluu tiedossa. Itse haluan lähteä endurancea lisää ajamaan, ja veikkaan että WSBK ja MotoGP varikolle on ikää liikaa niin toi on seuraava steppi itselle. Tuolla on tosi kovatasoista kilpailua ja nopeita kuskeja niin siellä mä itsekkin haluan olla mukana.